Tutustu työhömme
- Connector.
Pistäydy Merimieskirkolla!
Kahvila | Sauna | Suomi-kauppa | Lapsille | Nuorille | Aikuisille | Kirkko lähelläsi | Tapahtumat
Tue ja osallistu
- Connector.
Ole mukana työssämme!
Liity jäseneksi | Lahjoita | Käy ostoksilla Suomi-kaupassa | Tule vapaaehtoiseksi
Facebook:
Tänään vietimme kevätkauden viimeistä nuorteniltaa Luxemburgissa. Kysyimme nuorilta palautetta illoista, jotta voisimme jatkossa tarjota heille entistä parempaa ja kattavampaa toimintaa. Nuortenillat jatkuvat taas syksyllä. Oikein hyvää rippikoulukesää!
Kevätkauden viimeinen Luxin nuortenilta ensi viikon keskiviikkona 19.6. klo 17.30-19.00. Lämpimästi tervetuloa!
Nuortenillat pidetään Clausenin seurakuntakeskuksessa, Centre Protestant: 1 rue Jules Wilhelm. Lisätietoa nuortenilloista ja -toiminnasta saat sosiaalikuraattori Henri Isokuortilta, joka vastaa nuorten toiminnasta Luxemburgissa. +32 497 949 571 tai henri.isokuortti@merimieskirkko.fi
Muistin virkistykseksi upeasta kesäkirkostamme Tapion ja Petran kanssa helluntain teksti ja otteita Tapion saarnasta:
Evankeliumi
Joh. 14: 23-29
Jeesus sanoi opetuslapsilleen:
”Jos joku rakastaa minua, hän noudattaa minun sanaani. Minun Isäni rakastaa häntä, ja me tulemme hänen luokseen ja jäämme asumaan hänen luokseen. Se, joka ei minua rakasta, ei noudata minun sanaani - mutta sana, jonka te kuulette, ei ole minun omani, vaan Isän, joka on minut lähettänyt.
Tämän minä olen puhunut teille nyt, kun vielä olen teidän luonanne. Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä minun nimessäni lähettää, opettaa teille kaiken ja palauttaa mieleenne kaiken, mitä olen teille puhunut.
Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa. Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon. Kuulittehan, mitä sanoin: minä menen pois, mutta tulen taas teidän luoksenne. Jos rakastaisitte minua, te iloitsisitte siitä, että minä menen Isän luo, sillä Isä on minua suurempi. Olen puhunut tästä jo nyt, jotta te uskoisitte, kun se tapahtuu.”
Sitten palasia saarnasta:
Jos joku rakastaa minua, hän noudattaa minun sanaani. Jeesuksen sanat kuulostavat melkein vaatimukselta. ”Se, joka ei minua rakasta, ei noudata minun sanaani.” Sanan noudattamisella ja rakastamisella on selvä syy-seuraus-suhde – ei ole toista ilman toista. Rakkaus edellyttää sanan noudattamista. ... sitä on Jeesuksen sanan noudattaminen: Rakastamista.
Jeesuksen vaatimus kohtuullistuu hänen lupauksensa myötä. Jeesus lupaa Pyhän Hengen, joka palauttaa mieleen kaiken sen mitä hän on opettanut ja puhunut. Ja vielä, viestiksi kovimmille stressaajille: Rauhani minä annan teille.
Noudattakaa minun sanaani, siis rakastakaa. Miten? Henki ohjaa kyllä, muistuttaa ja palauttaa mieleen. Ja ilman huolia, Jeesus antaa rauhansa. Rakkaus nousee rauhasta, ei pakosta tai pakotuksesta. Rakkaus syntyy Pyhän Hengen vaikutuksesta, Jeesuksen rauhassa.
Pyhä Henki annettiin seurakunnalle helluntaina, kun väkijoukko oli koolla. Opetuslapset ja kaikki Jeesuksen seuraajat olivat olleet omine nokkineen puolitoista viikkoa, helatorstaina Jeesus astui ylös taivaisiin. Silloin enkeli ilmestyi ja sanoi: ”Galilean miehet, mitä te siinä seisotte katselemassa taivaalle.” Jeesus otettiin pois ja tulisi kerran takaisin. Nyt olisi ikään kuin teidän vuoronne. Meidän vuoronne. ... sitten se tapahtui, helluntaina, kun Jerusalemissa oli suuri juhla ja paljon väkeä paikalla, suuri ihme – Pyhä Henki laskeutui palavina tulen liekkeinä ja ihmiset ymmärsivät toisiaan. Pyhä Henki avaa silmät ja sydämet rakkaudelle, ymmärtämään toisia.
Hesekielin kirjassa tästä oli jo luvattu. Herra kokoaa seuraajansa vieraiden kansojen keskeltä, kaikista maista. Hän antaa uuden sydämen, ja uuden hengen. Pyhä Henki uudistaa sydämen. Herra antaa uuden, elävän sydämen ja ottaa kivisydämen rinnastamme pois, kirjoittaa Hesekiel.
… Jeesus lupaa meille Pyhän Hengen, puolustajan, joka ohjaa sydäntä oikeaan – rohkaisee ja lohduttaa kun on haavoja ja vaikeuksia. Jeesus lupaa meille myös rauhan, rauhan jota maailma ei voi antaa. Maailman tarjoama rauha on kuin se kova kivi, jotain mikä menettää lämpönsä ja arvonsa, jotain minkä päälle ei voi rakentaa. Kristus on kirkon kulmakivi, jonka päälle rakennetaan temppeli elävistä kivistä, joilla on elävä sydän – ja jotka Henki tuo yhteen ja kokoaa. ...
Jos joku rakastaa minua, hän noudattaa minun sanaani. Siihen meitä kutsutaan, siinä Jeesus kulkee vierellämme, saamme huutaa Isää avuksi, ja Pyhä Henki vahvistaa meitä.
Hei kesäkirkko! Se, jossa lauleteaan jo joutui armas aikaa! Huomenna sunnuntaina 9. kesäkuuta 2019 klo 16.00. Paikka Centre Protestant, 1, rue Jules Wilhelm, Clausen. Mukana ensimmäistä kertaa myös Rottterdamin merimieskirkon pastori Tapio Leinonen. Tästä alkaa kesä!
Tänään 4.6. vietetään puolustusvoimain lippujuhlan päivää, puolustusvoimien omaa juhlapäivää, jolla on pitkät perinteet. Puolustusvoimien kielekkeisestä valtiolipusta käytettiin ennen nimitystä sotalippu ja sitä käyttävät puolustusvoimien esikunnat, joukko-osasto, laitokset ja alukset. Lippujuhlan päivänä tasavallan presidentti ylentää upseereja ja reserviupseereja sekä jakaa kunniamerkkejä. Lisäksi lippujuhlan päivänä ylennetään aliupseeristoa ja miehistöä.
Itsenäisen Suomen puolustusvoimain lippujuhlaa on vietetty vuodesta 1919, jolloin se oli nimeltään sotaväen lippujuhla. Virallisen aseman päivä sai asetuksella vuonna 1934. Juhlapäivä oli vuoteen 1939 saakka 16.5., sisällissodan voittaneen puolen voitonparaatin kunniaksi. Talvisodan jälkeen vuonna 1940 ylipäällikkö, sotamarsalkka Mannerheim päätti, ettei ole sopivaa viettää kyseistä juhlapäivää enää kansaa jakaneen sodan muistopäivänä.
Kun ylipäällikkö Mannerheim vuonna 1942 täytti 75 vuotta, valtioneuvosto myönsi hänelle Suomen marsalkan arvon ja hänen syntymäpäivänsä nimettiin puolustusvoimain lippujuhlan päiväksi, joksi sitä ruvettiin nimittämään vuodesta 1950 lähtien. Valtakunnalliset paraatit aloitettiin vuonna 1952, jolloin itsenäinen Suomi täytti 35 vuotta. Sen jälkeen puolustusvoimain lippujuhlan päivää on juhlistettu valtakunnallisin paraatein Helsingissä aina Suomen itsenäisyyden viisi- ja kymmenvuotistasavuosina. Tänä vuonna paraati järjestetään Rovaniemellä.
Kuvassa yksi Luxemburgin ja Belgian rajalla olevista vuoden 1943 rajapyykeistä. Niiden pongaaminen on luxemburgilainen harrastus. Tämä on lähellä IKEAa.
